Raisa Foster Tärkeintä on tunnustus.

Tunnustusperustainen johtajuus tuo kultaa

  • Tunnustusperustainen johtajuus tuo kultaa

Kun valmentaja tunnistaa yksilöiden osaamisen, myös pelaaja itsetuntemus paranee ja vastavuoroisen tunnustuksen kulttuuri mahdollistaa menestyksen. Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen on voittanut 2010-luvulla kolme maailmanmestaruutta. Jalosen valmentamista on hehkutettu runsaasti viime päivinä, ja esille on nostettu erityisesti hänen kykynsä luoda joukkueeseen luottamukseen perustuva yhteisöllinen ilmapiiri.

Olen tunnistanut Jalosesta kirjoitetuista lehtijutuista piirteitä, jotka liitän kehittämääni tunnustusperustaisen johtajuuden malliin. Uskonkin, että Jalosen Leijonien menestys syntyy nimenomaan tunnistamisen, tuntemisen ja tunnustuksen polussa.

Olen kehittänyt tunnustusperustaisen johtajuuden (engl. recognition-based leadership) käsitteen väitöskirjatutkimukseni pohjalta, ja tarkastelen siis tässä mallini kautta Jalosen menestyksekästä jääkiekkovalmennuskulttuuria. En ole seurannut Jalosen työtä henkilökohtaisesti vaan analyysini perustuu mediasta saatuihin tietoihin.

Ensinnäkin tunnustusperustainen johtajuus edellyttää jokaisen yksittäisen pelaajan erityisosaamisen tunnistamista. Toiseksi sekä yksittäisen pelaajan että koko joukkueen on tunnettava osaamisensa, mutta uskaltauduttava myös ottamaan riskejä  – eli tekemään virheitä. Kolmanneksi vastavuoroinen tunnustus valmentajan ja pelaajien välillä ruokkii luottavaista ja innostunutta ilmapiiriä, joka kaikella todennäköisyydellä näkyy pelihurmoksena myös kilpailutilanteessa.

Parhaimmillaan tunnustusperustainen johtajuus voi luoda urheilijalle tunteen, että hän voi vaikuttaa työnsä sisältöön ja tekemisen tapoihin. Vaikutusmahdollisuuksien kasvaessa kuka tahansa työntekijä sitoutuu työhönsä paremmin. Niinpä myös jääkiekkoilijalle on tärkeätä, että hän voi kokea olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta eikä vain esimerkiksi autoritaarisen valmentajansa pelinappula. Avoin, luottavainen ja vastavuoroisesti tunnustusta antava tiimi tuottaa hyvinvointia jokaiselle yksilölle – ja sitä kautta myös voittoja joukkueelle.

 

Pelaajan osaamisen tunnistaminen

 

Ihmisen tunnustaminen vaatii ensin tämän tunnistamista ja tuntemista. Jalonen ei oleta, vaan ottaa selvää ja aidosti tutustuu jokaiseen joukkueensa pelaajaan. Hän ymmärtää, että pelaajien moninaisuus persoonina ja taidoiltaan ei ole suinkaan ongelma vaan rikkaus.

Jalosen kerrotaan saavan pelaajista parhaat puolet esiin ja myös ylittämään itsensä. Yksilöiden vahvuuksien esilletuominen edellyttää avointa ilmapiiriä, jossa jokainen voi olla oma itsensä ja loistaa oman osaamisensa kautta.

Paitsi joukkueen kasaamisessa myös harjoituksissa ja pelitilanteessa yksittäisten pelaajien erityisosaamisen tunnistaminen mahdollistaa toisiaan täydentävän tiimin luotsaamisen kohti menestystä. Yksilöllisen osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen vaikuttaa myös pelaajien motivaatioon, kun he voivat tuoda kentällä itsensä esiin parhaalla mahdollisella tavalla ja joukkuetoverien osaamista täydentäen.

 

Oman osaamisen tunteminen

 

Tunnustusperustaisen johtajuusmallin omaksunut valmentaja osaa tukea pelaajia heidän oman pelillisen osaamisensa kehittämisessä ja esilletuomisessa. Jalosen ”tunnustusperustainen” johtamistyyli aktivoi koko joukkueen, taustajoukkoja myöden, hyödyntämään omia kykyjään ja mahdollisuuksiaan ja tältä pohjalta asettamaan myös sopivia tavoitteita ja rooleja yhteiselle toiminnalle.

Itsetuntemus on kiinteästi sidoksissa palautteeseen, jota pelaaja saa muilta – valmentajalta mutta myös toisilta pelaajilta ja faneilta. Kannustava, mutta realistinen, palaute auttaa pelaajaa kehittämään vahvuuksiaan eteenpäin. Luottamus lisää rohkeutta ja pelaajat uskaltautuvat ottamaan myös riskejä testatessaan omia rajojaan. Uutta osaamista syntyy vain sitä kautta, että uskaltautuu pois omalta mukavuusalueeltaan.

Sekä omia että toisten kykyjä ja osaamista tunteva ja arvostava valmentaja ymmärtää pelaajien erilaisuuden välttämättömäksi. Joukkueen moninainen osaaminen täydentää kokonaisuutta. Erilaisuuteen tulisikin suhtautua joukkueurheilussa aina mahdollisuutena eikä suinkaan esteenä. Parhaimmillaan pelaajalle syntyy myös tunne, että hän mukana jossain itseä suuremmassa.

 

Vastavuoroinen tunnustus

 

Sekä yksilöiden että ryhmien tasolla kamppailu tunnustuksesta leimaa keskeisesti ihmiselämää. Kykyjen väärin tunnistaminen tai kokonaan tunnustamatta jättäminen voi aiheuttaa ihmiselle kokemuksen – paitsi osaamisen, toisinaan myös koko persoonan – mitätöinnistä.

Jo junioripelaaja hakee hyväksyntää valmentajansa katseesta. Henkilökohtainen palaute on merkki pelaajan osaamisen ja olemassaolon tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Peliminuutit ovat tärkeitä merkkejä pelaajalle hänen osaamisensa tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Pistesaldot ja palkinnot ovat julkisia tunnustuksia, jotka tekevät pelaajan näkyväksi urheiluyleisölle.

Yksisuuntainen tunnustus ei riitä tuomaan menestystä. Jalosen auktoriteettiasema ei ole syntynyt käskyttämisellä, vaan kunnioituksen ilmapiiri valmentajan ja pelaajien kesken syntyy molemminpuolisesta luottamuksesta. Loppukädessä merkityksellisyys myös urheilussa syntyy kokemuksesta, että kuuluu johonkin suurempaan kokonaisuuteen ja että omalla panoksella on joukkueelle väliä.

Vastavuoroista tunnustusta voi harjoittaa tietoisesti. Valmennuksessa vastavuoroinen tunnustus tuottaa positiivista energiaa ja jokainen joukkeen jäsen innostuu yhteisen asian äärellä. Pelaajan ja katsojan välistä vastavuoroisuutta ei myöskään tule unohtaa: urheilijoiden uurastuksen arvostaminen mutta myös uskollisten fanien kunnioittaminen luovat tärkeän pohjan maajoukkueen menestykselle.

 

 

Lopuksi

 

Osaamisen tunnistaminen ja, sekä omien että toisten kykyjen, tunteminen ovat edellytys vastavuoroiselle tunnustukselle. Tietoisesti tunnustusperustaista johtajuutta harjoittamalla niin ammattivalmentaja kuin harrastajaporukankin vetäjä voi synnyttää tilan, jossa osallistujien hyvinvoinnin lisääntyessä myös koko joukkueen pelillinen taso potentiaalisesti paranee. Loppukädessä ihmiset haluavat aina olla mukana toiminnassa, jonka he kokevat sekä itselleen merkitykselliseksi että tiedostavat oman panoksensa olevan merkityksellinen myös muille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat